Lantulan seudun kyläyhdistys ry
   



Yleistä

Järvet ja lammet

Suot

Vuoret ja kalliot

Vatajantie

Perinnemaisemat


Google translate:
Choose your language

   

Luonto




Yleistä

Alueemme on tyypillistä itäsatakuntalais-pirkanmaalaista maaseutua. Asutus on täällä muinoin levinnyt Kokemäenjoen alajuoksun viimeisiin järvialtaisiin kuuluvan Rautaveden etelärannoilta kaakkoon. Varhaisimmat kylät ovat olleet entisen Vankimusjärven pohjoispuoliset Vataja ja Isojärvi sekä Harjastenojan eteläpuolella sijaitsevat Kaltsila ja Uusikylä. Näissä vanhoissa rekisterikylissä sekä niiden välissä sijaitsevassa Lantulassa on nykyisinkin alueen tihein asutus ja laajimmat peltoaukeat. Asutus harvenee ja metsän osuus maisemassa kasvaa edettäessä Ekojärvelle ja Kivijärvelle.

Järvet ja joet

Suurin järvi seudullamme on Ekojärvi, joka ympäristöineen kuuluu arvokkaana lintujärvenä Natura-2000 ohjelmaan. Sen rannalla oleva lintutorni on alan harrastajien suosiossa. Pienempiä järviä ovat Kivijärvi, Rekujärvi, Herajärvi ja Ojajärvi sekä Kaltsilan Kotojärvi, Pitkäjärvi ja Kiimajärvi. Näistä muutaman rannalla on jonkin verran mökkiasutusta, mutta vapaita rantoja retkeilyyn ja uimiseen löytyy vielä niiltä kaikilta.

Alueen vedet laskevat neljälle taholle. Entisen Vankimusjärven valumavedet laskevat Kärppälänjoen kautta Kuloveteen, Ekojärvi, Oja- ja Herajärvi sekä Kaltsilan Kiima-, Pitkä- ja Kotojärvi Harjastenojan kautta Rautaveteen. Kolkunmaan kannas jakaa latvavesistä Vihdanlammen vedet Sammaljoen kautta Sammunjokeen ja edelleen Huittisissa Kokemäenjokeen. Kivijärven ja Rekujärven vedet puolestaan käväisevät Vesilahden Saasto- ja Suonojärvissä laskeakseen Lanajoen kautta Nokian Sarkolassa Kuloveteen.

Alueen vedet laskevat neljälle taholle. Entisen Vankimusjärven valumavedet laskevat Kärppälänjoen kautta Kuloveteen, Ekojärvi, Oja- ja Herajärvi sekä Kaltsilan Kiima-, Pitkä- ja Kotojärvi Harjastenojan kautta Rautaveteen. Kolkunmaan kannas jakaa latvavesistä Vihdanlammen vedet Sammaljoen kautta Sammunjokeen ja edelleen Huittisissa Kokemäenjokeen. Kivijärven ja Rekujärven vedet puolestaan käväisevät Vesilahden Saasto- ja Suonojärvissä laskeakseen Lanajoen kautta Nokian Sarkolassa Kuloveteen.

1800-luvulla viljelysmaata pyrittiin saamaan lisää järviä kuivattamalla. Vankimusjärven osalta tämä onnistuikin. Kolme kilometriä pitkä, kapea järvi kuivattiin pelloksi. 1950-luvulla työtä vielä parannettiin putkittamalla laskuojaa 700 metrin matkalta. Tosin entisen järven pohja jatkuvasti painuu ja laskuojan varteen on muodostunut viljelykelvottomia alueita.

Myös Ekojärveä yritettiin kuivata 1800-luvun lopulla. Järven laskua varten kaivettiin vajaa kilometri holvattua kanavaa. Tähän kanavaan yhdistettiin myös ojat Uhralammesta ja Herajärvestä, joiden vedenpintaa saatiin näin laskettua. Ekojärven kuivatus epäonnistui, mutta Ekojärven kanava on sinällään nähtävyys.


Suot

Alueella on kauniita soita, mm. laaja Rekujärvensuo, Marjasuo, Kiimajärvensuo, Puntonsuo ja Varessuo.


Vuoret ja kalliot

Yksi Sastamalan korkeimmista vuorista on Kaltsilan Kirkkovuori, 167 metriä merenpinnasta. Sen läheisyydessä ovat Luhtintrappuvuori, Kotovuori ja Santavuoret, jonne on rakennettu linkkimasto. Muita korkeita paikkoja ovat Ohrakankaanvuori, Hannulan-, Rusun- ja Aaroninvuoret, Venekorven- Pervon- ja Pahankarinvuoret. Hauskakallio, Ketunkivenkallio, Rekunkallio ja Tenukallio ovat korkeita paikkoja vanhan Karkun rajan tuntumassa. Ennen vanhaan nuoriso piti tanssejaan ja illanviettojaan laakealla Hauskakalliolla.


Vatajantie

Koko Vatajantie valtatieltä 12 Vesilahdentielle on maisemaltaan arvokas. Tämän 4,5 kilometrin pituisen tien varrella on kauniisti hoidettuja pihoja ja taloja, monet niistä kesäasuntoja. Vatajantie kulkee läpi vaihtelevan maaston seuraillen entisen Vankimusjärven koillisrantaa. Monin paikoin ympärillä on hienoja katajaketoja. Alueelta on tehty ihmisistä kertovia esinelöytöjä jo ajalta ennen ajanlaskun alkua. Nykyinen asutus on saanut alkunsa 1100-1200-luvuilla. Vesihuoltolinjojen suunnittelun yhteydessä v. 2009 kartoitettiin alueen muinaisjäännökset ja historiallisesti arvokkaat paikat. Tehdyn selvityksen perusteella muutamilla tonteilla Vatajantien varrella Museovirasto on kieltänyt kaivamisen. Vatajantien loppupäähän Lantula-talolta Vesilahdentielle saatiin katuvalaistus v. 2010.


Perinnemaisemat

Pirkanmaan ympäristökeskuksen v. 2009 päivitetyssä luettelossa "Pirkanmaan perinnemaisemat" on alueeltamme mainittu seuraavat kohteet:

Ala-Pohjan laidun Vatajantien varrella on kallioinen haka- ja laidunalue. 1990-luvulle saakka alueella laidunsi lehmiä ja vasikoita, mutta laidunnuksen päätyttyä alue on kasvamassa umpeen. Pieni osa haasta on karua mäkitervakko-, keltamaksaruoho- ja ahosuolaheinävaltaista kallioketoa.

Saaren laidunniitty Kivijärvellä, Rautaniemeen johtavan tien eteläpuolella. Sen huomionarvoisin piirre on kivisyys. Niitty edustaa tuoretta pienruohoniittyä, jonka valtalajeja ovat nurmirölli, ketoneilikka ja nurmitatar. Pensasto koostuu katajista ja kiiltopajuista.

Marjasuonvuoren metsälaidun Marjasuonmaassa laaja ja vaihteleva, laidunnettu metsä. Metsässä on lukuisia lehtomaisia laikkuja, joissa kasvaa mm. kevätlinnunhernettä ja metsälehmuksia.

Marjasuonmaan laitumet, Harraan tilalla on pitkään laidunnettu, kivinen perinnebiotooppi. Huomionarvoisia kasveja ovat nurmitatar, aholeinikki ja keltamatara. Täälläkin laidunnus on päättynyt.