6. KEIJUJEN JUHLAILLAN VALSSI

Kesäillassa Hallankorven niityllä kaukana kaupungista vietettiin Keskikesän juhlaa, unetonta yötä, ja toiveissa oli pitkä kesä. Paikalla oli tietenkin keijuprinsessa Lili sekä prinssi Murula ja muuta metsän juhlavieraita, Lantulan alueelta kaikkialta.

Aluksi oli akrobatianäytös, jossa Lili ja Murula temppuilivat yhdessä oravien ja heinäsirkkojen kanssa. Oravat hyppelivät puista toisiin, ja heinäsirkat puolestaan pomppivat aikamoista vauhtia puolenmetrin loikkia juhlaväen puolelta toiselle.

Sitten kohta olikin valssin vuoro. Musiikista vastasivat Rusunmetsän linnut: Mustarastas, peippo ja talitiainen lauloivat.  Käpytikka oli rummuissa hakaten kiveä. Viulua soittivat heinäsirkat ja kärpäset urkuja. Ja kaikki tanssivat ja hymyilivät.

Pienen metsänväen juhla päättyi keskiyön aikaan, kun hyttyset nousivat lehdiltä ja pitivät yhtäaikaisen äänen. Siitäpä kaikki tiesivät lähteä kotio.

**********

Jos ihminen sattui Hallankorpeen juhlien aikaan ja näki keijujen tanssin, niin hän pyörtyi.  Lukuisat muurahaiset kuljettivat pyörtyneen takaisin lähemmäksi ihmisten asuttuja alueita, sillä uneton yö oli ihmisille salaisuus.

Keijuilla on taito juhlia siististi, eikä juhlien jälkiä metsässä näy. Mutta joskus joku pieni muistikuva saattaa ihmisen mieltä häiritä, jos pilvettömällä ja valoisalla säällä näkyy niityllä salaperäistä kimalletta.

Saduttanut Rudolf Koivun kuvaan ”Juhla niityllä” Oiva Pihkamäki ja Tapio Tihinen Lantulan alakouluikäisten perjantaikerhosta. Sadun muotoon kirjoittanut Sari Haavisto.